Vihaisia kyyneleitä, ahdistunutta tärinää, haparoivia sanoja ja epävarmaa hiljaisuutta. Ja tämä päivä kun alkoi niin lupaavasti.
Haluaisin jonkun (sinut, tietenkin sinut) tänne viereeni lämmittämään, mutta sen sijaan lähden kymmenen minuutin päästä ulos ties-kuinka-monen asteen pakkaseen päästäkseni pitkälle iltaan kestävään kuoron hallituksen kokoukseen. Helvetin hyvää torstaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)