lauantai 20. heinäkuuta 2013

hey hey

hyvää syntymäpäivää minulle - vaikka vuorokausi taisikin jo taittua huomisen puolelle.

miksi sen täytyy mennä niin, että juuri ne ihanat, onnistuneet sosiaaliset tilanteet aiheuttavat niiden jälkeen kaikkein lamaannuttavimman yksinäisyyden tunteen? päivä oli hyvä, oikeastaan täydellinen; täällä oli monta kovin rakasta ihmistä, pitkästä aikaa kaikki pojatkin kasassa. hyviähuonoja elokuvia ja maailman paskinta huumoria, musiikkilistojen selaamista ja koiran kanssa pelleilyä. puoleltaöin sanoin viimeisillekin heiheit jos vaikka ens kertaan ei olis ihan yhtä pitkä aika ku edellisestä on ja suljin oven perässä, onnistuin jopa viemään tyhjät tölkit keittiöön ja hymyilemään marjalle ennen kuin suljin huoneeni oven ja lyyhistyin yksin seinää vasten. haukon henkeä yksin ja pidättelen itkua yksin yksin yksin yksin yksin, lopulta on pakko haparoivin käsin kaivaa se puhki luettu ruutupaperi lipaston laatikosta, ihan vain jotta saisin yksin jonkin toisen tunteen johon keskittyä. mikä tahansa paitsi yksinäisyys.

3 kommenttia:

  1. onneksi olkoon, ja kiva kuulla että nautit päivästäsi.

    VastaaPoista
  2. paljon onnea! päiväsi kuulosti mainion huolettomalta, juuri niin kuin kaikkien pitäisi. ihmisten näkeminen on ihanaa ja hyvästelyn jälkeen niin painostavan haikeaa

    VastaaPoista
  3. Mukava kuulla, että synttäripäiväsi oli mukava, mutta - kuulostaa niin tutuilta nuo sosiaalisten tilanteiden jälkeen seuraavat yksinäisyyden tunteet!

    VastaaPoista

(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)