Pikkutyttö keskustassa katsoi pitkään punaisen takkini massiivista (ihanan lämmintä, iltaisten kotimatkojen pelastavaa) huppua ja lopulta kysyi, olenko Punahilkka.
Kaupan puutarhapuolen esimies ei vastaa sähköpostiini, reputan takuulla ensi viikon tentin ja olen nukahtaa pystyyn yhdeksänkymmentä prosenttia ajasta, mutta kyllä niitä valopilkkuja aina jostain löytyy. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)