miten voisin ikinä päästä peloistani eroon kun en edelleenkään ole vakuuttunut edes siitä, etteivät kaikki luokkakaverini vihaa minua? se tunne iskee ilman mitään ennakkovaroitusta, voin olla nauramassa muiden kanssa kesken anopinkielien kastelun kun yhtäkkiä kasvoilleni nousee puna, ahdistus puristaa rintakehääni niin lujaa että fyysisesti sattuu ja olen varma,
aivan sataprosenttisen varma että jokainen huoneessa oleva ihminen katsoo minua halveuksuen. suljen suuni ja pidättelen itkua,
pois pois pois pois pois, miksi olen tällainen? ruma, lihava, typerä, liian äänekäs ja kaukana hauskasta.
pois.
muistelen pinnin toissailtaisia puheita itsevarmuudesta ja oman hyvän vuoksi tekemisistä (ja sukkanauhoista, ei saa unohtaa sukkanauhoja) ja mietin, miksi kukaan tyttö katsoisi minua päin kahdesti.
heikko sydän ja kaks vasenta jalkaa
huono iho enkä osaa ranskaa
Varmasti katsoisin uudestaan.
VastaaPoistapullea vartalo, korkea hiusraja, huono iho, suuret hampaat, suuri nenä, pienet silmät... tuskin katsoisit.
PoistaMä olen ihan varma että olet ihana. Tunnustanpa nyt senkin vaikka se mitä piti sanoa on, että tekstisi ovat tehneet vaikutuksen. Tavoitat joitain hetkiä niin että hengästyttää.
VastaaPoista♥ kiitos.
PoistaEi varmasti yhtään auta, mutta mulla on toi sama ongelma.. tiedän miten kamalaa se on.
VastaaPoistajaksamisia sinnekin.
Poistauskon että näät itses aivan erilailla kuin muut.. enkä usko että kukaan katsoo sua halveksuen vaan päin vastoin. vaikutat ihanalta ja varmasti ootkin. voimia paljon ♥
VastaaPoistamiu, kiitos ♥ aina voi toivoa.
Poista