käyn ruokakaupassa, maksan laskut, pesen tiskit ja siivoan kissanhiekkalaatikon, vaihdan skypessä kuulumisia vanhempien kanssa ja ripustan pyykit kuivumaan. aikuinen nainen mä oon. saisinko vain nukkua vuorokauden ympäri?
maanantai 4. marraskuuta 2013
a little bit closer
maailma tuntuu kaatuvan päälle luokkahuoneessa, muut pitävät kamalaa meteliä ja tunnen paniikin nousevan. suljen silmäni ja otan varovasti pulssini tump-tump-tump-tump, naputtelen sormiani vuorotellen ja yritän hahmotella kuutamosonaatin nuotteja päässäni, mitä tahansa että ajatukset menisivät pois ympärillä pyörivästä ahdistuksesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ehkä vielä joku päivä se menee pois, ehkä joskus pääsemme eroon kaikesta pahasta, paniikista, masennuksesta ja ahdistuksesta. Siihen asti kuitenkin, onnea<3
VastaaPoistaniin, toivottavasti - jos ei muuten niin sen takia, että ottaisi päähän jos kaikki terapiaan käytetyt rahat menisivät hukkaan.
Poista