ihoni kirvelee niistä kohdista mistä veri on tihkunut ulos, yön aika punaisiin lakanoihini on hankautunut tummempia raitoja. en jaksa välittää.
joka toinen viikinloppu marja menee turkuun tyttöystävänsä luo, ja joka toinen viikinloppu tyttöystävä tulee turusta meille. välillä katson heitä yhdessä tai istun yksin hiljaisen asunnon lattialla ja vihaan heitä niin paljon että kyyneleet kihoavat silmiini. petetty jätetty rikottu yksin yksin yksin yksin.
vihaan itseäni tavallistakin enemmän tällaisina hetkinä, vihaan katkeruuttani ja kateuttani ja itsesääliäni, vihaan miten annan muiden vaikuttaa minuun ja vihaan omia reaktioitani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)