keskiviikko 17. syyskuuta 2014

286

Yksilöterapeuttini on ihan paras. Siis henkilö jolla ei ole mitään perhe- tai ystävyysiteitä minuun ihan oikeasti välittää, on vilpittömän iloinen kun elämässäni tapahtuu hyviä asioita, eikä asioiden huonosti mennessä halua mitään muuta kuin ymmärtää ja auttaa. Hänen potilaana nyt melkein vuoden oltuani harmittaa kaikki tyhjään menneet tunnit (ja eurot) YTHS:llä ja edellisellä yksilöterapeutilla, mutta turha jäädä jossittelemaan - nyt olen löytänyt sen oikean enkä koskaan aikaisemmin olisi voinut edes kuvitella eteneväni näin hyvään tahtiin näin hyvään suuntaan. Ehkä minulla vielä on toivoa saada terveen paperit.

Ei mulla muuta. ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)