"mitä jos yksi ihminen saa vain tietyn määrän mahdollisuuksia ja mun kiintiö on täynnä"
itken ja itken ja itken ja mä en jaksa, tämä on näitä iltoja kun pitää pyytää pinniä ja viirua rauhoittamaan minua, muistuttamaan että kelpaan vaikka en millään meinaakaan uskoa. ei ole pitkään aikaan ollut ihan oikeasti näin itsetuhoinen olo, haluan huutaa kiroilla viiltää juosta hypätä tai edes nukkua, mutta olen lamaantunut paikoilleni, jumittunut omaan typerään oravanpyörääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)