"All right, how about this one?"
"Oh my God, Vee, you are so lame."
"Shut up, country is bangin'."
En uskalla kuunnella countrya kovin usein. En melkein ikinä itse asiassa, koska silloin hymy nousee huulilleni tilanteesta riippumatta, nyökyttelen musiikin tahtiin ja hetken ajan olen varma olevani parhaiden ystävieni kanssa toisen äidin autossa, farkkuhameet ja spagettiolkaimiset topit päällä taistelemassa siitä kenen iPodista seuraava kappale soitetaan, ja sitten muistan - ei, olen Tampereella, en minä enää ole se sama ihminen. Olen pitkän aikaan sitten opetellut maskeeramaan leveän virginialaismurteeni standardilla brittienglannilla ja puhumaan itsestäni suomalaisena, mutta se tuntuu joka kerta yhtä valehtelulta.
("Tiesikkö, siitä on melkeen kaheksan vuotta ku muutettiin Suomeen, enkä oo edelleenkään tainnu oikeen antaa sitä porukoille anteeks.")
Haluan paeta täältä. Tiedän että ongelmani seuraavat minua riippumatta missä asun, mutta... niin. Haluan vain pois, paikkaan jossa voin olla oma itseni enkä vain tämä masentunut, ahdistunut, itseinhoinen mytty.
Missä tahansa voi olla oma itsensä.
VastaaPoista:)
Ei sen jälkeen, kun on viettänyt melkein kahdeksan vuotta rakentaen itselleen kuorta joka on jotain täysin muuta. Kai se on suurin syy miksi haluan pois, voisin aloittaa alusta rehellisenä.
PoistaMutta omalla itselläni tarkoitan tässä tapauksessa lähinnä onnellista.
Poista