maanantai 23. helmikuuta 2015

your rights

Tunnen kuinka sykkeeni nousee astuessani Jyväskylän rautatieasemalta (matkikselta) ulos kadulle. Kävelen ylös Kompassille, kierrän Forumin-JK:n-Torikeskuksen-Sokoksen enkä tiedä miten päin olla: kaikki on tuttua mutta kaikki on silti muuttunut, tuossa kuuluisi olla turistitoimisto, siinä taas ihan eri baari, eikö tässä ollut ennen ravintola? Hengitykseni tihenee ja tunnen paniikin puristavan keuhkoja, juoksen ostaman askin tupakkaa (ällämmän vihree kiitti vaikken ole ostanut askia kahteen kuukauteen enkä vihreää kuuteen vuoteen, ja ensimmäinen hengenveto maistuu vuoden kaksituhattakuusi syksyltä ja kadun päässä näkyvältä Lyseolta) pakenen ei-enää-tutun kahvilan ei-enää-tuttuun kulmapöytään ja puristan rannettani kovempaa kovempaa kovempaa kunnes on aika mennä pankkiin allekirjoittamaan vanhempieni puolesta kauppapaperit.

(Ostin tänään kahdensadankahdeksankymmenentuhannen euron tontin ja talon - hiukan kuumotti allekirjoittaa papereita, vaikka tiedän vanhempieni lukeneen ne tarkasti läpi. "Tässä kohtaa onnittelisin tavallisesti uudesta talosta", valvova virkailija sanoo nauraen, "mutta tässä tapauksessa onnittelen uudesta vierashuoneesta!" En ole vieläkään ymmärtää että äiti ja isi ovat oikeasti puolen vuoden päästä takaisin Suomessa - tavallaan tuntuu kuin he olisivat vasta äsken muuttaneet, mutta toisaalta tuntuu kuin he olisivat olleen Kiinassa jo vuosikymmenen. Olen kaikesta huolimatta iloinen että he ovat kohta vain puolentoista tunnin päässä.)

Käyn kampaajalla odottaessani paluujunan lähtöä, enää tukkani ei näytä siltä etten ole leikkauttanut sitä syyskuun jälkeen. Kilometrien jäädessä taakseni tunnen kuinka puristava tunne hellittää otettaan: vaikka kuinka en pidä Tampereesta kaupunkina, on tästä silti tullut koti. Hassua.

6 kommenttia:

  1. se on hassua, miten jostain paikasta tulee koti kun sitä vähiten odottaa. mutta koti on hyvä, se on aina hyvä.
    ja olen iloinen, että saan lukea ihanista asioista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Ja se on hassua, miten paikasta voi tulla koti vaikkei siitä oikeastaan pidäkään - jos minun pitäisi tällä hetkellä muuttaa jonnekin muualle niin minua haittaisi vain taakse jätettävät ihmiset. En ymmärrä, miksi kaikki rakastavat Tamperetta niin paljon. :D

      Poista
    2. Mä olen aina luullut että säkin rakastat Tamperetta! :D Miksi sä et pidä Tampereesta? Miten hassua, itse ainakin olen viihtynyt täällä enkä enää muuttaisi muualle! Täällähän on vaikka millä mitalla hienouksia joita Helsinkiä ja Turkua lukuunottamatta useimmista maamme kaupungeista ei löydä - tappavan tylsien Wayne'sin ketjukuppiloiden sijasta lukuisia ihania pikkuruisia uniikkikahviloita, pirun hyviä baareja, paljon aktivisti- ja järjestötoimintaa, vireät queer- ja feministipiirit ja niiden järkkäilemiä juhlia, ilmaiskonsertteja, tapahtumia moneen makuun, kauniita puistoja, poliittista nuorisotoimintaa... Mitä kaikkea. Mä lähtisin täältä korkeintaan Helsinkiin, tosin Tampereella sentään on mahdollista löytää yhdelle ihmiselle riittävä määrä keskustaneliöitä alle kuudellasadalla eurolla. :D Mistä kaupungeista sä sitten pidät? Missä asuisit mieluisammin? :3

      Poista
    3. Hyi, en pidä. :D Oon itekin vuosien varrella miettinyt että miksi. Täällä on paljon toimintaa ja tekemistä ja ihmisiä, mutta jotenkin itse kaupunki, arkkitehtuuri ja se fiilis joka tulee Keskustorilla olemisesta ei sytytä mua ollenkaan. Kaupunki ja asiat jota siellä voi tehdä ovat jotenkin kaksi ihan eri asiaa mun päässä. Helsinkiä rakastan, sen keskustassa asuminen oli (tai siis on, meillähän on asunto edelleen siellä) täydellistä, ja Turku on myös upea. Jyväskyläkin on, huonoista muistoista huolimatta, kaupunkina ihana, nyt kun on täysi-ikäinen.

      Toisaalta, en tiedä onko kyseessä vain se että en pidä kaupungista. Oon matkustanut ja muuttanut niin usein läpi elämäni, että oon myös aivan tappavan pitkästynyt kun täytyy pysytellä yhdessä paikassa. Olisi edes varaa käydä ulkomailla enemmän (en tajua miten kahdeksantoista-yhdeksäntoista-kaksikymmentävuotiaana minulla oli varaa viettää puolet ajasta lentokoneissa, vaikka tuloni olivat täysin samat kun nyt), niin saattaisin viihtyä "koti"kaupungissa paremmin.

      Poista
    4. muuttakaa tänne savonlinnaan ja sanokaa viihtyvänne... kaupunkina tämä on kuolleempi kuin olisin uskonutkaan.

      Poista
    5. astral, uskon :'D Voisi aina mennä huonommin, voisin asua jossain Hyvinkäällä tai Ori-Mattilassa. Yh.

      Poista

(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)