sunnuntai 10. toukokuuta 2015

frisk som

"En tiedä miksi jotkut numerot ovat hyviä (yksi viisi kahdeksan) ja jotkut pahoja (neljä kuusi), mutta niin se vain on, ja tuntuu joltain kohtalon vitun ivalta että juuri kuusi on se kilomäärä mitä oon vuodessa lihonut, lukuun joka alkaa kuutosella. Tiedän etten saisi käydä vaa'alla jos haluan yrittää parantua, mutta - niin. Mutta. En halua alkaa numerolla kuusi.  

Mulla on kaappi täynnä vaatteita jotka ei mahdu mun päälle, ja kohta on jo niin lämmintä ulkona etten voi piiloutua kerrosten alle."

Uusi paperipäiväkirjani on sidottu mintunvihreisiin kansiin ja näyttää vanhemmalta kuin oikeasti on. Hukun kouluhommiin, olen miettinyt valmistujaispäivälleni mekon ja tuulihattureseptin mutten uskalla vielä kertoa ihmisille. Mitä jos en onnistukaan?

Kevätkauden konsertti on keskiviikkona, minä en vieläkään osaa Den 25 Oktober 1902:ta ulkoa. En tiedä, milloin minun on tarkoitus ehtiä harjoitella - ei minulla oikeasti olisi aikaa edes tämän merkinnän kirjoittamiseen. Tiistai-iltaisin ennen treenejä lyyhistyn puoliksi Kiurun päälle, hän silittää hiuksiani ja kutsuu pieneksi, ottaa kädestä kiinni ja auttaa minut ylös kun on aika lähteä laulamaan. Jotenkin jaksan hymyillä.

10 kommenttia:

  1. I feel you. En haluu et mun paino alkaa kuutosella mut näillä mennään.
    Paitsi et oon kyl lihon (SIIS: normalisoitunu) enemmän täs vuoden aikan...

    Pitää vaan kai koittaa ajatella positiivisesti ja koittaa näyttää sille vaa'alle keskisormea, ei se mitään tärkeää kumminkaan kerro..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisesti ajattelu kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta! Muistan kun joskus muutama vuosi sitten meni hermo vaakailuun, niin vein sen takapihalle ja hakkasin vasaralla sohjoksi. :D

      Poista
    2. Haha no se oli oikein tehty! :D

      Poista
  2. Olin ihan satavarma viime viikolla aloittaessani työt, että sä olit siellä kanssa. Enhän mä sua ulkonäöltä tunnistaisi, mutta tää tyttönen sanoi että on opiskellut yliopistossa, mutta jättänyt sen kesken, opiskelee Ahlmanin opistolla, jajaja mitä muuta kaikkea ja eka viikko meni selvitellessä salapoliisinomaisesti että olisitkohan se sinä :D off the topic mutta pakko oli kommentoida!
    Ja kyllä sä valmistut! Ei tarvi yhtään epäillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kuulostaa kyllä tutulta :D Etenkin kun oon tietääkseni tällä hetkellä ainoa Ahlmanin puutarhuri jolla on yliopistotausta (ja takuulla ainoa jolla on pinkit hiukset), niin jo on kumma jos ei oo minä. Mulla on maailman huonoin kasvomuisti, mutta tuu ihmeessä sanomaan moi jossain vaiheessa! Mulla on tällä viikolla to-pe vapaata, mutta muuten oon siellä vielä 22.pv asti ennenku palaan koululle. :)

      Poista
  3. No sit se et oo sinä :'< koska ei ole pinkit hiusset! Mur. Olis ollu kiva nähdä blogi-ihmisiä "luonnossa" :D damn. Tää työkaveri on kyl jo yli kolmikymppinen, et sekään ei tosiaan oikeen osu kohdalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis mikä tuuri täytyy olla että osuu muuten noin samaan! Jestas. Koska mähän aloin itekin spekuloida asiaa, ja mun duunin myymäläpuolella on yks tyttö joka muistaakseni näyttää aika sulta. :'D

      Poista
    2. Apua! Maailma on niin pieni tältäkin kantilta :D hurjaa!

      Poista
  4. Hei pieni. Minulla olisi blogissani sinulle pieni kysymyshaaste. :)
    http://invisibleandgray.blogspot.fi/

    VastaaPoista

(humalaiset sanat ovat selväpäisiä ajatuksia)